b00t – Seikkailut Sekalaisia seikkailuja ja muuta puuhastelua

10syys/130

Petteri @ Fjällräven Classic

By Petteri

Tuli viime vuonna ilmoittauduttua Fjällräven Classic vaellustapahtumaan, joka käydään vuosittain Ruotsin Lapissa. Tarkoituksena on talsia omaa vauhtia Nikkaluoktasta Abiskoon n. 110 km matka. Alunperin ajattelin vetäväni yhteen putkeen itsekseni minimivarustein, mutta työkaverin innostuessa lähtemään mukaan ajattelimme ottaa aavistuksen rauhallisemmin ja talsia porukassa yöpyen matkalla. Matka oli jaettu seitsemään etappiin. Tavoitteenamme oli selvittää ne kahdessa vuorokaudessa, jotta ehtisimme paluukyytiin.

Nikkaluokta - Kebnekaise Mountain Station 19 km

Lähtölaukauksen pamahtaessa 13:00 teimme vielä viimeisiä säätöjä rinkkoihin, joten lähdimme jonon perältä. Useilla vauhti oli varsin hidas alusta asti, joten jouduimme ohittelemaan jonkin aikaa muita. Pian letkat venyivät ja pääsimme taivaltamaan rauhassa omaa vauhtiamme. Jo ensimmäisellä osuudella maisemat olivat komeat, mutta tiesimme parempaa olevan vielä luvassa. Taivalsimme solaa pitkin kohti Kebnekaisen juurella sijaitsevaa Mountain Stationia.

Kohti Kebnekaisea

Kohti Kebnekaisea

Onneksi otin paikallista valuuttaa mukaan, sillä Kebnekaisen juurelle oli rakennetti melkkoinen ravintola ja mökkikylä. Ensimmäinen etappi ei vielä juuri tuntunut missään, mutta sämpylä ja suklaapatukka maistui ennen matkan jatkamista.

Kebnekaise Mountain Station - Singi Mountain Hut 15 km

Lyhyen evästauon jälkeen matka jatkui kohti Singiä. Puut katosivat maisemasta polun noustessa huomaamattoman vaivihkaa yhä ylemmäksi vuoristoon. Jalat toimivat, reppu tuntui kevyeltä ja tunnelma oli korkealla.

Polkua

Polkua

Etapin loppupuolella alkoi ilta hämärtää, mutta ehdimme valoisan aikaan Singiin. Singissä odotti iloinen yllätys. Tarkoitus oli hieman kokkailla ja jatkaa vielä yksi etappi ennen unia. Trangiaa ei tarvinnut kuitenkaan kaivaa repusta sillä osallistujille oli tarjolla rieskaan käärittyä poronkäristystä, muusia ja puolukkasurvosta. Ruokailun aikana ilta alkoi hämärtyä ja ilma viilentyä.

Singi Mountain Hut - Sälka Mountain Hut 12,5 km

Poronkäristys-pita tuulensuojassa jaksoi taas lähteä matkaan. Vaikka ilma oli jo suhteellisen viileä kävellessä tuli äkkiä kuuma ja ruokailun ajaksi lisätyt vaatteet joutui kilometrin kävelyn jälkeen ottamaan pois. Hämärässä erämaassa talsiminen oli tunnelmallista. Suurin osa matkaajista oli jo teltoissaan, mutta olimme päättäneet päästä Tjäktaan ennen pidempää taukoa. Etapin puolivälissä pidimme muutaman minuutin tauon ja olimme jo todella lähellä pystyttää teltan, mutta huomatessamme, että perässä tuli vielä muitakin matkalla Tjäktaan päätimme puristaa viimeisetkin kilometrit. Kesän seikkailuissa tarpomiseen tottuneet jalat toimivat kyllä hyvin, mutta toimistotyöläisen hennot epäkkäät olivat itsellä jo melko kipeät ja lepoa vailla. Juhalta burana naamaan, reppu selkään ja menoksi. Lopulta pääsimme Sälkaan, jossa pistimme nopeasti teltan pystyyn ja kävimme maaten. Kello taisi olla jotain 01-02 välillä.

Juha loihtimassa aamiaista

Juha loihtimassa aamiaista

Sälka Mountain Hut - Tjäkta 14 km

Nukuin pitkään ja kun nousin ylös oli Juha jo valmistelemassa aamupuuroja. Lepo ja aamiainen tekivät tehtävänsä ja olo oli kun ei oliskaan. Kamat kasaan ja matkaan. Kello oli n. 09. Seuraava etappi ylitti reitin korkeimman kohdan, joka oli 1140 m. Juuri ennen tuota korkeinta kohtaa oli koko reitin ainoa pahempi nousu, jossa jo Juhankin pulssi taisi nousta lähelle toista sataa.

Korkealla

Hieman ennen korkeinta kohtaa

Korkeimman kohdan jälkeen matka jatkui kivikkoisia polkuja pitkin loivasti laskien kohti Tjäktaa. Tämä neljäs osuus oli ehdottomasti reitin hitain pätkä tiukasta noususta ja etenkin pahasta kivikkoisuudesta johtuen.

Tjäkta - Allesjaure Mountain Hut 12,5 km

Tjäktassa oli tarjolla ilmaiset kakkukahvit, jotka nautimme omien kokkailujemme päälle jälkiruoaksi. Tässä kohtaa tauko venähti ehkä hieman liikaakin ja taisin jopa hetkeksi nukahtaa Juhan keitellessä vettä. Tjäktasta matka jatkui helppoja ja nopeita polkuja pitkin kohti  Allesjaurea. Tämä etappi meni nopeasti ja ei aikaakaan kun näimme mainoskyltit Allesjauressa odottavasta ravitsemusliikkeestä, jonka ainoa tuote poropitakebab colalla oli tarjouksessa. Viimeiset kilometrit menivätkin lentäen cola mielessä.

Allesjaure Mountain Hut oli kyllä loistelias paikka, johon olisi kyllä tehnyt mieli jäädä nauttimaan illasta. Oli sauna, ravintola, olutta, pieni kauppa yms. Kaikki tämä erämaassa teiden ulottumattomissa. Jos olisin voinut jotenkin järjestää lennot ja Suomessa odottavat työkuviot uusiksi niin olisin sen tehnyt ja pistänyt teltan pystyyn.

Allesjaure Mountain Hut - Kieron 18 km

Allesjauresta matka jatkui kohti Kieronia komean järven rantaa myötäillen. Allesjauressa pidetyn tauon jälkeen meno maistui ja jalka nousi. Järvimaisemien jälkeen reitti alkoi laskemaan kohti puurajaa ja Kieronin checkpointtia. Laskeutumisen aikana yö pimeni, jalanpohjat alkoivat väsymään ja muutamat rakot vaivaamaan. Loppumatkan Kieroniin spekuloimmekin, että millä taktiikalla hoitaisimme viimeisen etapin. Onneksemme Kieronissa oli järjestäjän toimesta tarjolla lettuja ja hilloa, joita tuli santsattua useampi annos. Tämä nosti kummasti tunnelmaa ja taistelutahtoa. Kieronissa jouduimme myös tekemään tiukan päätöksen, että jatkammeko vielä yhden etapin kipeillä jalanpohjilla, vai pistämmekö teltan pystyyn ja lähdemme todella aikaisin aamulla kohti maalia. Lopulta letut ja maaliin luvattu sauna antoivat tarpeeksi motivaatiota lähteä talsimaan viimeistä etappia.

Kieron - Abisko Mountain Station 17 km

Viimeinen pätkä kulki läpi Abiskon luonnonsuojelualueen. Karun ja komean vuoriston jälkeen tämä tuntui lähinnä pakolliselta siirtymältä, varsinkin kun jalanpohjat olivat niin kipeät, että en hirveästi pystynyt maisemista enää nauttimaan, vaikka tälläkin osuudella ne kotikulmiin verrattuna varsin komeat olivat. Talsimme (ja minä myös jalanpohjiani kiroilin) läpi yön ja aamun sarastaessa saavuimme maaliin Abiskoon herättelemään henkilökunnan maalialueelta. Suurempia lihaksistoja ei vaivannut mikään ja edellisenä päivänä kipeytyneet epäkkäät olivat tottuneet reppuun, mutta jalanpohjat olivat kamalan kipeät. Maalin jälkeen ei kävely siis enää maistunut metriäkään ja oli todella tuskaista puuhaa. Tämän kaiken säryn keskellä suurin tuska oli kuitenkin luvatun saunan puuttuminen. Sauna lämpesi vasta myöhemmin aamulla. Jos vielä tulen uudestaan niin täytyy homma ajoittaa niin, että sauna on varmasti lämmin maalissa.

Jälkikäteen spekuloituna taktiikkamme oli typerä. Aikaa meillä kului 39 tuntia, joka ei vielä ole mikään varsinainen urheilusuoritus, mutta suhteellisen rivakka vauhti vaeltamiseksi. Jos siis haluisi urheilla, kannattaa lähteä ultrakevyellä varustuksella vetämään yhtäsoittoa läpi ja jos haluaa retkeillä niin kannattaa olla ainakin kaksi yötä reitillä. Olisi pitänyt itsekin järjestää yksi vuorokausi lisää peliaikaa, jolloin olisi voinut jäädä Allesjauren lähistölle nautiskelemaan yön yli. Kaikenkaikkiaan tapahtuma oli todella hyvin järjestetty (maalin puuttuvasta yösaunasta huolimatta) ja siitä jäi todella hyvä fiilis. Tapahtuma sopii kaikentasoisille kilpailuhenkisistä ultrajuoksijoista retkeilijöihin ja suosittelen myös vähemmän kokeneita vaelluksesta kiinnostuneita rohkeasti ilmoittautumaan mukaan. Uskon, että itsekin lähden vielä uudestaan ja otan tämän tapahtuman entistä rauhallisemmin nautiskeluretkenä muiden kilpailuhenkisempien tapahtumien joukossa.

Kaiken huipuksi maalissa meistä tehtiin julkkiksia. Meitä nimittäin haastatteli ruotsalainen suomenkielinen Sisuradio:

http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=1007&artikel=5619888

Varusteet:

Vaelluskenkiä en omista, joten jalkaan valikoitui Inov8 Roclite 315, jotka toimivat varsin hyvin viimeiselle etapille asti. Reppu painoi ilman juomia 9kg ja mukana tuossa oli jokseenkin paino-optimoidut, mutta silti varsin mukavat erävarusteet. Varavaatetta oli vähän, mutta riittävästi. Majoitteena repussa kulki 2 hengen teltta, makuualusta ja pienehkö +4 asteen makuupussi.

Filed under: Muut Leave a comment
Comments (0) Trackbacks (0)

No comments yet.


Leave a comment

No trackbacks yet.