b00t – Seikkailut Sekalaisia seikkailuja ja muuta puuhastelua

7loka/140

Petteri @ Vaarojen Maraton 43km

By Petteri

Kun autokunnan muu porukka lähti jo aamutuimaan 07 painamaan ensimmäistä kierrosta 86km ultrasta, menin minä vasta aamupalalle. Aamiainen tulikin tarpeeseen sillä edellisenä iltana Kolin Sokos Hotellin iltapalapasta ei meinannut pysyä elimissä. Mikä lie vatsaa vaivannut. Onneksi aamulla ongelmat olivat hävinneet ja viimeinen tankkaus sujui ongelmitta kattavasta aamupalapöydästä.

Aamiaisten ja muiden aamutoimien jälkeen lämpömittari näytti +3 astetta ja päiväksi oli luvattu +8 eli selkeä shortsikeli tämmöiseen hommaan. Paitapuolella tuli kuitenkin ohut pitkähihainen nykäistyä päälle. Viime vuotisen perusteella asetin tavoitteeksi kaatuilla maaliin 6 tunnin sisään, joten valitsin toisen lähtöryhmän, joka lähti 10 minuuttia ensimmäisen perään.

Starttia odotellessa

Starttia odotellessa

Koska homman juttu on juosta polulla ja porukkaa on paljon, on meno ymmärrettävästikin melko hidasta alkuun ennen kuin letka venähtää. Silti tuntui, että varsinkin alamäet mentiin vähän turhankin varovaisesti. Alun muutaman kilometrin polkuosuuden jälkeen ensimmäisellä tieosuudella letka alkoi jo venymään ja oman vauhdin löytäminen helpottumaan.

Asetin taktiikaksi hölkkäillä tasaisella muiden mukana, rullailla reippaasti turhia jarruttelematta alamäet ja kävellä vähänkään reippaammat nousut. Tämä taktiikka toimi varsin mainiosti ja kintut pysyivät suhteellisen pelikunnossa loppuun asti. Pahempaa seinää ei tullut vastaan ja koko matka oli varsin nautittavaa menoa upeissa syysmaisemissa. Alamäissä vaan joutui monesti muiden kuuden tunnin tavoittelijoiden joukossa juoksemaan polun ulkopuolella, jotta sai pidettyä oman taistelutaktiikan mukaista alamäkivauhtia.

Maalissa olin tiukan loppunousun jälkeen ajalla 5:39, mikä oli 5 minuuttia viime vuotta hitaampi. Toisaalta nyt vauhdinjako oli parempi ja homma nautittavampaa loppuun asti. Tapahtuma oli jälleen loistava ja sama hotellihuone on varattuna jo ensi vuodelle valmiiksi!

Kenkähommia voisi vielä spekuloida sen verran, että jalkaan valikoitui oma kuivan kelin vaihtoehto eli Nike Zoom Terra Kiger. Enpä olisi vuosi sitten uskonut, että Nike osaa tehdä noin mukavan maastojuoksukengän. Sopii omaan jalkaan loistavasti ja on todella kevyt. Itselleni turhia tukiominaisuuksia ei ole, mutta päkiän ja kannan alta löytyvä ilmatyyny tuottaa vaimennusta sopivasti, jotta tielläkin meno on mukavaa. Matala 4mm droppikin vastaa omaa makua maasto-olosuhteisiin. Ainoa miinus tässä tossussa on heikohko kestävyys. Pohjan keskiosan pehmeämpi (mutta pitävämpi) kumiseos kuluu nopeasti ja verkkomaiseen päällyskankaaseen tulee helposti osumista reikiä, joista pienet kivet menevät ikävästi päällisen alle. Omiani onkin jo menneen kesän aikana pariin otteeseen parsittu umpeen. Tästä huolimatta täytynee kuitenkin tilata ensi kesäksi uudet, koska näillä ei harmita juosta kotiovelta asfalttia pitkin polkujen alkuun. Ja vuoden käyttökokemusten aikana en ole ainuttakaan rakon tai muun vamman alkuakaan saanut nämä jalassa aikaiseksi.

Comments (0) Trackbacks (0)

No comments yet.


Leave a comment

No trackbacks yet.