b00t – Seikkailut Sekalaisia seikkailuja ja muuta puuhastelua

29syys/130

b00t2 @ X-Kaato

By Jani

X-Kaato järjestettiin tällä kertaa Espoossa. Mukana b00tista oli tällä kertaa vain kakkosjoukkue, sillä ykkösen LarZ oli toipilaana.

Minulle ja Lauri A:lle tämän vuoden X-kaato oli järjestyksessään toinen. Viime vuonna heltisi kahdeksas sija. Tänä vuonna osallistujalista oli pitkä ja nimekäs, joten ajatuksissa oli lähinnä hyvä suoritus.

Lauri oli hakenut perjantai-illalla kartat ja piirtänyt reitit valmiiksi. Minun tarvitsi vain saapua paikalle. Siinäkin oli tekemistä, sillä en herännyt herätyskelloon. Tai sitten se ei koskaan edes herättänyt. Poika sattumoisin alkoi itkeä puoli kolmen aikoihin ja herätti minut. Kiireellä ylös ja matkaan, roinat oli pakattu edellisenä iltana valmiiksi autoon. Perille pääsin lopulta ihan hyvissä ajoin, hiukan neljän jälkeen ja ennen Lauria.

Kisa-alueella tuli unohdettua juomarakon suljin autoon, ja kun en saanut piilolinssejä oikein millään kohdilleen, myöhästyimme lähdöstä vajaan minuutin. Siitä kauhealla kiireellä metsään. Karttoja katsoin ensimmäisen kerran vasta ensimmäisen pyöräilyosuuden kolmannella rastiosuudella. Sen jälkeen en kertaakaan. Yleensä olemme jakaneet vetovuoroja, nyt en innostunut. Ja hyvä niin. Lauri veti kisan erinomaisesti.

Pyöräily meni mukavasti. Laurilla oli tässä hienoinen kotikenttäetu, itse en tiennyt olimmeko edes Espoossa. Mutta pirun kivaa oli, pidin kovasti kaupunkimaisemissa kisaamisesta. Reittimestari oli onnistunut taidokkaasti löytämään lyhyitä metsäosuuksia asvalttiteiden väliin. Ajoimme pääosin yksin mutta lopussa muutaman joukkueen letka ajoi meidät kiinni.

Lähdimme vaihdosta ensimmäisenä metsään, mutta aika pian sielläkin muodostui kolmen neljän joukkueen letka. Sillä joukolla suoriuduimme juoksuosuudesta melko mallikkaasti. Oikein mukavaa metsämaastoa ja virkistävää oli suunnistaa pimeässä.

vaihdosta lähdimme yhdessä parin joukkueen kanssa. Toinen näistä oli omjakon, jonka kanssa kilpailimmekin lähes yhtämatkaa aina viimeisen pyöräosuuden puoleen väliin. Yritimme kyllä alussa tehdä eroa, kun muut vetivät siltarastin liian pitkäksi, mutta vauhti ei riittänyt. Vähän myöhemmin teimme hienoisen samaistusvirheen, mutta luulen että siihen haksahti myös moni muukin perässä tullut joukkue. Järjestys pysyi siis samana. Tässä vaiheessa seurana enää omjakon.

Toiselle suunnistusosuudelle mennessä jalat alkoivat krampata. Tätä vaivaa ei ole ollut pariin vuoteen ja nyt se tuli ihan kunnolla. oltiin kuitenkin jo yli puolen välin ja ajattelin vain sinnitellä. Ihan hyvin se tuntui onnistuvan, kunnes vaihdosta pyöräilyn viimeiselle osuudelle lähtiessä ei oikein meinannut ylös päästä. Mieltä painoi vielä tuleva melontaosuus, jolloin kramppaaville jaloille ei voi tehdä mitään. Onneksi sain järjestäjältä poretabletin ja päälle kaivoin repusta Buranan. Eikun eteenpäin.

Pysyimme vielä jonkun matkaa omjakonin perässä. Luultavasti vain siksi että ukot olivat neljä viikkoa sitten jumpanneet jalkansa kuntoon 300 kilometrin mäkijuoksulla. Espoonjoen varren poluilla selät sitten karkasivat. Oma vauhti alkoi hiipua. Rastit löytyivät kuitenkin tasaisen varmasti. Toiseksi viimeisellä rastilla tuli yksi joukkue ohi.

Kisakeskuksella löimme takit niskaan ja suklaata  naamariin. Siitä järvelle. Hieno epätietoisuus hiipi tajuntaan, kun vaihtopaikalla näkyi omjakonin miehet mutta rannalla eikä järvellä missään. Piti katsoa pariin kertaan reittikirjasta varmistuaksemme siitä, ettemme olleet jättäneet mitään väliin. Emme olleet, omjakon oli vaan niin äärimmäisen kova kaksikko melomaan, että olivat ehtineet kadota horisonttiin yhtä nopeasti kuin ruokakassit leipäjonosta.

Haimme ensimmäisen melontarastin nousematta kanootista, minkä vuoksi ohitimme meidän edellemme kiilanneen joukkueen. Jonkun verran räpiköimme tiheässä kaislikossa mutta etumatka oli lopulta melko suuri. Saimme rauhassa suorittaa kiipeilytehtävän ja hakea uintirastin, sijoitukset alkoivat varmistua. Maaliin tulimme nelisen minuuttia omjakonin perässä ja seuraavaa vajaa kymmenen minuuttia edellä.

Viime vuoden kahdeksas sija tuli siis uusittua. Jalatkin kestivät loppuun asti. Tällä kertaa ei tarvinnut hätäillä maalinkaan sulkeutumisesta. Aikaa meni noin kuusi tuntia ja kilometrejä tuli 60.

Kaudesta jäi hyvä maku. Toivottavasti tällaisia puolittaisia kaupunkikisoja tulee uudelleenkin.

Tagged as: , , No Comments
9kesä/130

b00t2 No Limit Adventuressa

By Jani

Alku ei luvannut hyvää. Pyöräni etuvaihtajan säädöt olivat kateissa (isoin ratas ei ollut lainkaan käytössä) ja alla vain kolmen ja puolen tunnin yöunet (piti katsoa Wiren päätösjakso, paras tv-sarja koskaan). Menihän siinä koko päivä ja iltakin, että ylipäätään sain sen vaihtajan sekaisin. Perillä Veikkolassa huomasin että olin unohtanut kotiin emitin, kompassin ja kompressiosäärystimet. Olin sentään ottanut ne elintärkeät kaksi paria hiihtokäsineitä, joita ilman ei voi lähteä hellekisaan jossa ei hiihdetä. Onneksi sain bootin LarZilta emitin lainaksi. Kompasseja parillani, Laurilla, oli kaksi. Säärystimiä en kehdannut keneltäkään kysyä. No, ei mennyt kisa säärystimien puutteen takia pilalle - sen voi näin jälkeenpäin sanoa. 🙂

NLA2013_lähtö

Kisa alkoi hyvin. Pikaiset neljä kierrosta yleisurheiluradalla, jossa rasitteena aidat ja vesieste ilman vettä. Radalta siirryimme suoraan viereiseen metsään. Apunamme oli peilikartta, jonka saimme lähdössä. Rastit löytyivät nopeasti mutta ensimmäisellä rastilla oli toivoton ruuhka. Siinä kiven alle odotellessa tuli kärjelle mukavasti etua, mikä tietysti on prologin tarkoituskin.

NLA2013_prologi

Prologilta lyhyt juoksu järvelle melomaan. Melonta tuntui hyvältä, ei tuulta ei aaltoja. Viimeinen melontarasti hieno, pääsi kunnolla rämpimään. Siis Lauri pääsi. Minä istuin kanootissa. Hävisimme melontaosuudella yhden sijan ja saavuimme vaihtopaikalle ilmeisesti kahdeksantena. En tiedä. Vaihtopaikalla ohitimme sitten yhden joukkueen. Kuivat sukat jalkaan (turhamaista?), pyörät alle ja matkaan. Ja heti toisella pyörärastilla kahlaamaan järveen. (Note to myself: Next time, forget them dry socks!) Saavutimme samalla yhden joukkueen, nousujohteinen kisa päällä.

NLA2013_melonta

Hyvä veto katkesi seuraavaan pyörärastiin. Rasti oli väärässä ojassa, minkä vuoksi menetimme aikaa kymmenisen minuuttia. Tämän jälkeen ajoimme kauhealla kiireellä eteenpäin kohti suunnistusrasteja. Perillä saimme luvan suorittaa ensin kiipeilytehtävän. Sijoitus kai nyt pari-kolme pykälää huonompi kuin ojarastilla. Kiipeily vierähti jonottaessa ja rupatellessa. Sen jälkeen valjaat pois ja takaisin alas etsimään kolmea rastia puron varrelta. Rasteja löytyi helposti kaksi, kolmatta ei millään. Jatkoimme sillalta vielä kilometrin eteenpäin (18 minuuttia), sitten loppui usko ja käännyimme takaisin. Alkoi orastava kiukku.

NLA2013_kiipeily

Rämmimme puron vartta takaisin kohti siltaa. Meni 12 minuuttia lisää ja kiukku kasvoi edelleen. Sillan jälkeen joku joukkueista vihjasi että ensimmäisessä ei ollut rastilippua, ei ihme että jäi löytämättä. Puoli tuntia hukkaan tuosta noin vain. Aikatappio kertautui tämän jälkeen lisää koska jätimme mehut kiipeilyrastille. Kuivuimme ja vauhti hidastui. Kiipeilyrastille päästessämme otimme mehut mukaan ja jatkoimme suunnistusta. Hidasta oli, ei mennyt enää vihkoon. Yhä kiukutti. Pyörät alle ja meno alkoi helpottaa. Poljimme parin joukkueen ohi melkein heti ja pyöräilyosuus taittuu virheittä. Lauri oli menopäällä. Uusi karttateline ja kovat treenit ovat saaneet miehen urheilutuulelle. Ei edes itsestä riippumattomat kiusat saaneet miestä apeaksi, oikea meininki. Minunkin mieli alkoi kirkastua.

Pyöräilyosuus oli hieno, se sisälsi mahtavia polkuja. Niitä oli hyvä ajaa vaikka vaihteet reistailivat. Kaiken ylimääräisen rastisäädön jälkeen huomasimme, että ehdimme hyvin maaliin aikarajan puitteissa. Viimeisessä vaihdossa puimme juoksutossut rivakasti jalkaan ja kirmasimme sprintille. Rastit löytyivät lennosta ja virtaa riitti juoksuun. Tai ainakin sen verran että pysyin jotenkuten Laurin perässä. Ylitimme maalin hyvinkin alle seitsemän tunnin, ilman kikkailua loppuaika olisi luultavasti ollut siinä kuuden tunnin tietämillä. Sijoitus varmasti kaukana kärjestä. Tiivistän kisamme seuraavasti: hyvä alku, huono puoliväli, hyvä loppu.

Keli oli mahtava, maalissa lämmin suihku ja jäätelökauppa kisakeskuksen vieressä. Siinä plussat.

Illaksi ehti sopivasti kotiin päästämään vaimo lenkille ja leikittämään lapsia, pesemään pyykkiä ja laittamaan hiihtohanskat odottamaan seuraavaa kisaa (Jukolaa).

Näihin kuviin ja tunnelmiin

Kuvat Mehukattien Liisalta. Kiitos.

Jälkipyykki: Tulokset tulivat eilen (10.6.2013). Olimme kymmenes.

Järjestäjä pahoittelee purorastien organisointia. Purorastien hakematta jättäminen toi lempeän aikasakon, 10 minuuttia per rasti. Mikäli olisi ensin hakenut suunnistusrastit ja vasta sitten suorittanut kiipeilyosuuden ja purotehtävän, aika olisi ollut parempi. Tämä siksi että radalla oli  alussa ruuhkaa ja kilpailijoille olisi kerrottu, ettei ensimmäisellä purorastilla ollut rastilippua. (Näin toimittiin vastaavassa tilanteessa tämän vuoden Springissä.)

6loka/120

XGlow-Kaato 2012 (b00t2)

By Jani

Tasan viikko takaperin (29.9.2012) kisattiin Multisport Cupin viimeinen osakilpailu, XGlow-Kaato. Voittajaksi nousi Team NeonSport ja Cupin voitti Avanti Adventure. b00t osallistui tällä kertaa kahdella joukkueella: b00t1 oli neljäs ja b00ts kahdeksas. b00t1:n raportti löytyy täältä ja lisää b00t2:n tunnelmia voi puolestaan lukea täältä.

XGlow-Kaato järjestettiin tänä vuonna Vihdissä. Lähtö ja maali sijaitsivat Huhmarnummen koululla, aivan Turun tien vieressä. Koska kisa alkoi jo aamuyöllä kello viisi, olivat järjestäjät varanneet koulun salin kisailijoille koko yöksi. Huolto toimi mainiosti, tarjolla oli peseytymismahdollisuudet ja maalissa masun sai täytettyä lohikeitolla ja voileivillä.

b00t2 valmistautuu (kuva: Mikko Rantahakala / Avanti Adventure)

 

Kisa sisälsi maastopyöräilyä, juoksua ja melontaa. Ratamestarina toimi Petri Forsman, joka halusi tänä vuonna viedä kilpailijat Nuuksioon. "Siellä on melko hienoa näin syksyisin." Vaikka miehet eivät juuri päässeet pimeässä syksyn väreistä nauttimaan, Nuuksion metsissä oli kaikesta huolimatta mukava testata yösuunnistustaitojaan. Siellä joukkueiden välille alkoi muodostua eroja. Tämä oli myös ratamestarin pyrkimys: "Jos miesten kisasta puhutaan niin luonnollisesti [eroja tulee] ensimmäisessä noin 10 km:n Nuuksio-juoksussa, vaikkakin se kulki koko matkan polkuja pitkin." b00t2 ei missään vaiheessa kisan kärkeä hätyytellyt mutta joutui huomaamaan, että pimeässä polutkin tahtovat välillä kadota alta. Joukkue teki viidennelle rastille juostessaan noin 20 minuutin pummin. Toinen mielenkiintoinen rastiväli oli pyöräosuudella. Kartassa ei ollut polkumerkintöjä kymmenennelle rastille, mutta polku sieltä silti löytyi. Joukkeet jotka yrittivät tässä oikaista taisivat kuitenkin jäädä ajallisesti teitä pitkin kiertäneitä tappiolle. Näin kävi ainakin b00t2:lle, joka jatkossa yrittää sisukkaammin välttää "hyödyntämästä" tuntemattomia oikoteitä.

Kisassa ei kannattanut ottaa turhia riskejä tai yrittää olla kekseliäs.

Rataa suunnitellessa  Petri Forsman piti lähtökohtanaan sitä että se on melko selkeä ilman suurempia kikkailuja. "Tuurin ei pidä ratkaista kilpaurheilussa." Kaiken kaikkiaan rata tuntuikin urheilulliselta, reitit olivat reipashenkisiä ja ohjeet selkeitä. Nämä seikat miellyttivät b00tilaisia. Rata kierrettiin miltei onnistuneesti joskin b00t2 saapui maaliin sekunteja ennen sen sulkeutumista (ks. tulokset tästä). Ennen lähtöä b00t2:n Lauri sanoi että hän suunnistaa meidät annetussa ajassa maaliin, ja näin tosiaan myös kävi. 🙂

Alla vertailuaikoja osuuksittain (Kuvio 1). Vertailussa mukana myös UlkoilunMaailma.fi, jossa kilpailivat Eetu ja Tommi.

Kuvio 1 Kolmen joukkueen vertailuajat

Nopeasti katsottuna b00t1 oli vikkelin jaloilla, kun taas UlkoilunMaailma.fi pesi molemmat b00tin joukkueet melonnassa. Maastopyöräily meni b00t1:lle. Rastiväliajat joita ei tässä näy osoittavat että b00t1 oli näistä joukkueista tasaisin suorittaja. b00t1:ltä löytyy vain yksi pummi (n. 15 min) ja se on kahdeksannella rastivälillä. b00t2:lla pummeja oli kaksi, joista kymmenes rastiväli oli melkoisen paha (yli 30 min.). Ilman pummeja b00t1 olisi ollut noin 15 minuuttia nopeampi, kun taas b00t2 olisi ollut noin 55 minuuttia nopeampi. UlkoilunMaailma.fi olisi ilman pummeja nipistänyt kokonaisajastaan noin tunnin pois. Tiimien väliset lopulliset sijoitukset olisivat kuitenkin pysyneet muuttumattomina.

b00t kiittää kanssakilpailijoitaan ja erityisesti Multisport.fi-ryhmän jäseniä tämän vuoden kisoista. Ensi vuonna Forsmanin mukaan Cupissa mukana olleista kisoista jatkaa näillä näkymin kolme. "Yhden tilalle saattaa tulla uusi erilainen kilpailu." Päivämäärät tarkentuvat marras-joulukuussa, Endurance Quest on alustavasti heinäkuun 22.-28.

Hyvää loppuvuotta kaikille!