b00t – Seikkailut Sekalaisia seikkailuja ja muuta puuhastelua

28loka/122

Teemu @ Kaarinan Syysmaraton

By teesara

27.10.2012 järjestettiin 2. Kaarinan syysmaraton. Ajankohtahan on kerrassaan erinomainen, kun säät ovat viilenneet sopivasti ja ajatuksena olikin lopettaa kilpailukausi kunniakkaasti maratonennätyksellä. Reitti on nimittäin erittäin tasainen (=nopea) ja kuntokin tuntui olevan suht kohdillaan, joten kaikki eväät erinomaiseen suoritukseen olivat olemassa. Paitsi, että.  Torstai-illalla Turkuun (ja Kaarinaan) satoi n. 20cm lunta ja lämpötila laski reilusti pakkasen puolelle. Tässä vaiheessa usko oli kova sen suhteen, että lumet sulavat pois lauantaiaamuun mennessä, mutta vielä mitä.  Perjantaina lunta satoi lisää ja lämpötila pysyi koko ajan pakkasella. Lauantaiaamulla lämpömittari näytti -8 astetta ja lunta oli maassa n. 25cm.  Pakkasin siis reppuun lenkkareiden lisäksi maastojuoksukengät, sillä reitin kunnosta ei ollut mitään hajua.  Alkuperäisenä tavoitteena oli siis juosta alle 3.25 ja optimaalisella suorituksella jopa alle 3.20.  Olosuhteista johtuen tarkistin tavoitetta ja päätin tyytyä 3.30 alitukseen, mikä sekin tuntui hiukan epätodennäköiseltä, kun poljin fillarilla kohti lähtöpaikkaa parta huurussa.

Kisakeskuksella (Kaarinan lukio) vedin juoksukamat päälle sen kummemmin murehtimatta pakkasesta. Juostessa tulee kuitenkin aika lämmin, joten mitään erikoislämmikettä en kokenut tarvitsevani. Pikaisen harkinnan jälkeen päätin lähteä juoksemaan peruslenkkareilla ja maastokengät jäi reppuun, vaikka ne olisivatkin olleet pohjakuvioinniltaan pitävämmät.

Juoksukaverina oli tällä kertaa pikkuveljeni Aapo, joka tuli kohentamaan pari kuukautta vanhaa HCM-aikaansa.  Vaikka ei ollakaan yhdessä juurikaan juostu, niin arvelimme olevamme suunnilleen samassa vauhdissa, joten yhtä matkaa lähdettiin liikkeelle.  Päätimme pyrkiä 3.30-ajan alitukseen (4.5x min/km) ja tarkistaa nopeutta reitin kunnosta riippuen.  Maratonreitti koostui 4x 10,3km pitkästä kierroksesta ja aluksi juostiin ~1km "sakkokierros", jotta maratonmatka saatiin täyteen. Reitti oli ensimmäisen kahden kierroksen ajan kauttaaltaan lumipohjainen, mutta hyvin aurattu ja suhteellisen hyvin hiekoitettu, joten ihan hyvä siinä oli juosta.  Jälkimmäisillä kierroksilla lumi alkoi paikoittain sulaa ja paljasti asfalttiakin tuli näkyviin, mutta sanoisin, että juoksin kuitenkin koko matkasta n. 95% lumipohjalla.

Mites se sitten meni? Ekalle kierrokselle löytyi hyvää juoksuseuraa ja vauhti tuntui sopivalta. Ryhmä kuitenkin hajosi aika pian juomapisteellä ja jatkettiin 4-5 hengen porukalla.  Jalkojen ja kropan lämmettyä vauhtikin hiukan kiihtyi ja asettui johonkin 4.40 min/km paikkeille.  Ensimmäinen neljännes meni helposti alle 50 minuutin ja toinen jopa hiukan nopeammin.  Tässä kohtaa fiilis oli erinomainen, sillä puolivälissä olimme alle 3.20-ajan vauhdissa.  Tiesin tosin, että en pysty koko matkaa pitämään vauhtia yllä ja negatiivinen split (= toinen puolikas kovempaa) ei todellakaan tulisi toteutumaan.  Fiilistä tosin nostatti "hyytymisvara", joka nyt oli hankittu 3.30-ajan alitusta silmällä pitäen. Kolmas kierroskin alkoi samoissa tunnelmissa, mutta jossain 26-27km kohdalla neljän hengen porukka, jolla olimme viimeiset 15km juosseet, alkoi hajota. Yksi kaveri tuntui jatkavan menoaan samalla vauhdilla, kun taas Aapo ja toinen kaveri alkoivat hiukan hidastua. Tässä kohtaa päätin pyrkiä pitämään vaan vauhtia yllä ja pysymään edellä menneen kaverin perässä. Hyvin sekin onnistui ja kolmannen neljänneksen juoksin n. 30s hitaammin kuin kaksi ensimmäistä. Ei siis mitään hätää.  Viimeiselle kierrokselle lähdettäessä tiesin, että 3.30 alittuu, jos vain pääsen maaliin ja alkuperäinen tavoite, eli 3.25 alitus näytti vielä mahdolliselta.  Jalka alkoi tosin painaa, mutta se nyt oli odotettavissakin. Vauhti hyytyi hiukan, mutta sain edelleen pidettyä suurimman osan ajasta nopeuden alle 5min/km.  Vasen pohje, jonka kanssa on ollut ongelmia jo useamman viikon, alkoi lyödä satunnaisia salamoita takareiteen ja pakaraan, mutta mitään varsinaisia ongelmia ei normaalin väsymyksen lisäksi ollut.  40km kohdalla kaikki näytti mahtavalta ja päätin ottaa loppukirin. Loppukiri tosin tarkoitti noin 10 sekunnin parannusta kilometrivauhtiin, joten mistään kovin lennokkaasta kiristä ei siis ollut kyse. Maaliin tulin bruttoajalla 3.23.30, eli JIIIHAAAA!!!  Kokonaissijoitus yhdeksäs, yleisen sarjan seitsemäs.  Aapo tuli maaliin noin 3 minuuttia perässä, eli hienosti meni ja ennätys parani yli 20 minuttia kahdessa kuukaudessa.

Vanhat patut oli pukuhuoneessa sitä mieltä, että lumen vuoksi reitti oli 5-10 minuuttia hitaampi kuin kuivalla kelillä. Enpä tiedä. Saattaa olla, että omalla kohdallani lumen tuoma pehmeys säästi pohkeita sen verran, että pystyi juoksemaan tasaisella nopeudelle 3/4 matkasta ja viimeisellekin neljännekselle hyydyin vain hiukan.  Oli miten oli. Nyt on kausi paketissa ja maratonaikakin sellainen, jonka kehtaa sanoa ääneen.

Tulokset

Garmin data

Erityiskiitokset täytyy lausua järjestäjille.  Reitistä oli saatu vaikeissa olosuhteissa tehtyä niin hyvä kuin mahdollista. Kaikki järjestelyt pelasivat ja sää oli lopulta mahtava. Hieno tapahtuma ja taas ihan naapurissa. Mitäpä sitä pitkin maailmaa matkustelemaan maratonien perässä, kun hienoja tapahtumia löytyy useampiakin lähikunnista.  Kuten todettua, Kaarinan reitti on älyttömän nopea, joten se tarjoaa loistavan tilaisuuden ennätysten paranteluun 10km, puolikkaalla tai kokonaiselle vielä näin loppukaudesta.

 

Nike Vomero 6

The Weapon of Choice: Nike Vomero 6.  Niken "ilmatyynyalus". Tolkuttomat vaimennukset, suht raskas rakenne ja leveähkö lesti. Ei missään nimessä siis nopea kenkä, mutta sopii (mulle) maratonkengäksi oikein hyvin. Valtavasta vaimennuksesta johtuen pohkeet pysyvät kohtuullisessa kunnossa sinne viimeiselle kympille asti ja kun kenkä ei meikäläistä varsinaisesti hidastakaan, niin tällä olen juossut molemmat asfalttimarani.  Tuskin juoksen enää seuraavaa, mutta se onkin sitten toinen juttu.