{"id":41,"date":"2011-05-15T00:02:13","date_gmt":"2011-05-14T21:02:13","guid":{"rendered":"http:\/\/b00t.org\/seikkailut\/?p=41"},"modified":"2011-09-14T09:45:57","modified_gmt":"2011-09-14T06:45:57","slug":"fmotr01-spring-adventure","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/b00t.org\/seikkailut\/2011\/05\/15\/fmotr01-spring-adventure\/","title":{"rendered":"FMotR01 @ Spring Adventure"},"content":{"rendered":"<p>Family Men on the Run otti et\u00e4isyytt\u00e4 arkeen ja pakoili perhe-eloa ottamalla osaa Spring Adventuren kuntosarjaan. Paikalle p\u00e4\u00e4stiin uskollisen Datsunin kyyditsem\u00e4n\u00e4. Ilmoittautuminen kun oli hoidettu ja ohjeet karttoineen saatu niin ei kun autolle repim\u00e4\u00e4n sukkiksia jalkaan ja miettim\u00e4\u00e4n mit\u00e4 reppuun pakkaisi. Varusteet saatiin lopulta kuntoon ja pienten arpomisten j\u00e4lkeen reppuun  j\u00e4i kuminkorjaustarvikkeiden lis\u00e4ksi muutama energiapatukka, juomaa ja  j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n vaatimat tilpeh\u00f6\u00f6rit.<\/p>\n<div id=\"attachment_47\" style=\"width: 449px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><a href=\"https:\/\/b00t.org\/seikkailut\/wp-content\/uploads\/2011\/05\/kuva11.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-47\" class=\"size-full wp-image-47   \" title=\"Valmistautuminen\" src=\"https:\/\/b00t.org\/seikkailut\/wp-content\/uploads\/2011\/05\/kuva11.jpg\" alt=\"\" width=\"439\" height=\"246\" srcset=\"https:\/\/b00t.org\/seikkailut\/wp-content\/uploads\/2011\/05\/kuva11.jpg 980w, https:\/\/b00t.org\/seikkailut\/wp-content\/uploads\/2011\/05\/kuva11-300x168.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 439px) 100vw, 439px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-47\" class=\"wp-caption-text\">Valmistautuminen<\/p><\/div>\n<p>Maaliviivalle siirtyess\u00e4 olin viel\u00e4 hieman ep\u00e4varma mit\u00e4 rasteja ja miss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 pit\u00e4isi poimia. Onneksi kanssakilpailijat vastasivat typeriin kysymyksiini. Ensimm\u00e4inen osuus oli muistisuunnistus, jossa piti hakea rasteja yksi kerrallaan. Jokaisella nelj\u00e4ll\u00e4 rastilla oli oma karttansa hiekkakent\u00e4n eri kulmissa. Hetken ihmetelty\u00e4mme tajusimme pelin hengen ja rennosti peesailimme t\u00e4m\u00e4n prologiosuuden l\u00e4pi.<\/p>\n<p>Toisena osuutena oli maastopy\u00f6r\u00e4ily. Kun lenkkarit olivat vaihtuneet py\u00f6r\u00e4ilykenkiin p\u00e4\u00e4simme matkaan. Py\u00f6r\u00e4 tuntui kulkevan ihan hyvin, vaikka juoksentelu tuntui raskaalta muistisuunnistuksessa. Saimme k\u00e4rkijoukkueet kiinni P\u00e5minnen laskettelukeskuksen juurella, jossa odotti yksi kilpailun kohokohdista. Rinteen tarpominen yl\u00f6s kolme kertaa pisti sykeen nousemaan ja reidet huutamaan. Ei k\u00e4ynyt kateeksi kilpasarjalaisia, jotka taisivat viisi kertaa kirmata rinnett\u00e4. Rinner\u00e4\u00e4kist\u00e4 selvitty\u00e4mme ampaisimme porukan ensimm\u00e4isin\u00e4 matkaan rinnett\u00e4 alas turhia jarruttelematta.<\/p>\n<p>Johtoasema oli menetetty maastopy\u00f6r\u00e4ilyn loppupuolella ja saavuimme vaihtorastin kautta melontaan toisena. Vuoden takaiset Arctic Circle 24:n melontaongelmat kummitellen takaraivossa l\u00e4hdimme kauhomaan. Keli oli mit\u00e4 parhain ja kanoottikin tuntui jopa etenev\u00e4n. T\u00e4st\u00e4h\u00e4n pystyi jopa nauttimaan.<\/p>\n<p>Melonnasta juoksuosuudelle. Rastit l\u00f6ytyiv\u00e4t helposti ja pian olimmekin jo takaisin melontapaikalla aloittamassa wet run -osuutta.<\/p>\n<p>Wet runin ensimm\u00e4iselle rastille kiersimme kuivin jaloin kuivaa maata pitkin. Rastille saavuttuamme ei rastia n\u00e4kynyt miss\u00e4\u00e4n. Emme k\u00e4sitt\u00e4neet tilannetta. Karttaan rasti oli merkitty niemen k\u00e4rkeen, mutta niemen k\u00e4rjess\u00e4 ei ollut merkki\u00e4k\u00e4\u00e4n rastista. Juoksentelimme 5-10 minuuttia ymp\u00e4riins\u00e4, kunnes pari sai minut j\u00e4rkiini ja j\u00e4timme rastin v\u00e4liin. Uimme joen keskell\u00e4 olevaan saareen jossa seuraavan rastin piti olla. Vesi tuntui todella kylm\u00e4lt\u00e4 ja keho tuntui kangistuvan puolessa matkassa. Matkaa oli kuitenkin vain muutama kymmenen metri\u00e4, joten selvisimme t\u00e4st\u00e4kin. Saaressa huomasimme, ett\u00e4 sielt\u00e4kin puuttui rasti. T\u00e4nne emme j\u00e4\u00e4neet etsim\u00e4\u00e4n vaan jatkoimme takaisin melontapaikalle muutaman kirosanan lausuttuani. Seuraavalla rastilla k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 wet runin rasteja oltiin vasta viem\u00e4ss\u00e4 paikoilleen. J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n pieni moka siis.<\/p>\n<p>Viimeisen\u00e4 osuutena oli kaupunkisuunnistus. Aloin olla energian tarpeessa, joten ajattelin ottaa salaisen aseeni k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kaivoin repusta Scho-Ka-Kola suklaarasian. Pettymyksekseni huomasin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 natsienkin aikoinaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 ruskea kulta oli imaissut vett\u00e4 Mustionjoesta purkkiinsa. Viimeiset h\u00f6lk\u00e4t oli siis selvitt\u00e4v\u00e4 ilman t\u00e4t\u00e4 ihmeainetta. Wet runin pettymyksist\u00e4 selvitty\u00e4ni l\u00e4hdimme m\u00e4r\u00e4t legginsit jaloissamme ja py\u00f6r\u00e4ilykyp\u00e4r\u00e4t p\u00e4\u00e4ss\u00e4mme kirmaamaan ymp\u00e4ri Karjaan keskustaa. Saimmekin osaksemme huvittuneita ja ihmettelevi\u00e4 katseita.<\/p>\n<p>Maalissa olimme toiseksi kiireisimp\u00e4n\u00e4 joukkueena ajalla 4h 2min. Rata oli ainakin omalle kunnolleni ihan sopiva. Haastetta riitti, mutta jaksoin kaatuilla maaliin saakka. Sen verran oli mukavaa, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4timme ilmoittautua jo No Limit Adventuren kuntosarjaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Family Men on the Run otti et\u00e4isyytt\u00e4 arkeen ja pakoili perhe-eloa ottamalla osaa Spring Adventuren kuntosarjaan. Paikalle p\u00e4\u00e4stiin uskollisen Datsunin kyyditsem\u00e4n\u00e4. Ilmoittautuminen kun oli hoidettu ja ohjeet karttoineen saatu niin ei kun autolle repim\u00e4\u00e4n sukkiksia jalkaan ja miettim\u00e4\u00e4n mit\u00e4 reppuun pakkaisi. Varusteet saatiin lopulta kuntoon ja pienten arpomisten j\u00e4lkeen reppuun j\u00e4i kuminkorjaustarvikkeiden lis\u00e4ksi muutama energiapatukka, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-41","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-seikkailut"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p2Fz8k-F","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/b00t.org\/seikkailut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/b00t.org\/seikkailut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/b00t.org\/seikkailut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/b00t.org\/seikkailut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/b00t.org\/seikkailut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=41"}],"version-history":[{"count":21,"href":"https:\/\/b00t.org\/seikkailut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":155,"href":"https:\/\/b00t.org\/seikkailut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41\/revisions\/155"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/b00t.org\/seikkailut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=41"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/b00t.org\/seikkailut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=41"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/b00t.org\/seikkailut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=41"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}