Homman nimi oli se, ett\u00e4 marraskuu meni toipuessa (itselleni) tiukasta kisaputkesta ja nautiskellessa ei niin tavoitteellisesta urheilusta.\u00a0 Aika pian mieleen hiipi kuitenkin ajatus ultrapituisen lenkin juoksemisesta.\u00a0 Juoksukunto on ollut jyrk\u00e4sti nousevassa suhdanteessa koko syksyn, joten ajattelin viel\u00e4 ottaa siit\u00e4 viimeisenkin hy\u00f6dyn irti.\u00a0 Motivaattorina toimi my\u00f6s se, ett\u00e4 melko todenn\u00e4k\u00f6isesti en ensi vuonnakaan onnistu osallistumaan virallisiin maastoultriin, joten pakko se on sitten tehd\u00e4 itse.<\/p>\n
Suunnitelmana oli, ett\u00e4 juoksen itselleni tuttuja reittej\u00e4, joita olen ajanut paljon kes\u00e4n mittaan maastopy\u00f6r\u00e4ll\u00e4.\u00a0 Etuina t\u00e4ss\u00e4 oli, ett\u00e4 ei tarvitse suunnistaa ja miss\u00e4\u00e4n vaiheessa en olisi 10 kilometri\u00e4 kauempana kotoa. T\u00e4m\u00e4 on ennenkaikkea turvallisuustekij\u00e4 (apu tarvittaessa ja huolto puolimatkassa), mutta huonona puolena on tietty se, ett\u00e4 keskeytt\u00e4minen on my\u00f6s \"liian\" helppoa, kun koti on l\u00e4hell\u00e4.\u00a0 Olin suunnitellut reitin siten, ett\u00e4 juoksisin kaksi suunnilleen 30km lenkki\u00e4 ja v\u00e4liss\u00e4 k\u00e4visin kotona t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 juomarepun, sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 ja t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4ss\u00e4 varusteita, mik\u00e4li tarpeen.\u00a0 Kun aloin juoksua alunperin suunnittelemaan, en ollut lainkaan ottanut huomioon sit\u00e4, ett\u00e4 itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 saattaa olla talvi, vaan olin orientoitunut puhtaaseen maastojuoksuun.\u00a0 Noh, talvi kuitenkin tuli viikkoa aiemmin ja polut olivat lumen peitossa. Pakkastakin oli viikolla aika paljon, mutta s\u00e4\u00e4 lauhtui sopivasti, joten mik\u00e4s siin\u00e4.<\/p>\n
Aamulla startti kello 8 ja l\u00e4mp\u00f6mittarissa -2 astetta. Y\u00f6ll\u00e4 oli tullut muutama sentti uutta lunta, mutta kaiken kaikkiaan olosuhteet olivat erinomaiset. Petteri l\u00e4hti ensimm\u00e4iselle puoliskolle seuraksi, mik\u00e4 oli tietty hieno homma, sill\u00e4 jos koko matkan olisi joutunut yksin juoksemaan, niin aika tyls\u00e4ksi olisi k\u00e4ynyt.\u00a0 Ensimm\u00e4inen osuus suuntautui Ala-Lemun ja Vaarniemen luontopoluille. Sielt\u00e4 koukattiin Rauvolanlahden pitkospuita pitkin Luolavuoreen, mist\u00e4 Skanssin kautta takaisin kotiin.\u00a0 Ala-Lemun ja Vaarniemen polut olivat hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa ja maasto oli aika helppoa juosta, kun alueelle tyypillinen juurakkohelvetti oli tasoittunut lumentulon my\u00f6t\u00e4. Loppumatkasta vedettiin pient\u00e4 siksakkia, kun n\u00e4ytti, ettei mittariin tule ollenkaan riitt\u00e4v\u00e4sti kilometrej\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 loppumatkaan tuli my\u00f6s hiukan suunniteltua enemm\u00e4n tieosuuksia. Ekalle osuudelle tuli lopulta pituutta n. 28km ja keskinopeus suunniteltua kovempi, eli 6:40 min\/km.\u00a0 T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen pidin kotona 20 minuutin huoltotauon. S\u00f6in hiukan, t\u00e4ytin juomarepun ja vaihdoin sukat, pipon ja hanskat kuiviin. Petteri lopetti t\u00e4h\u00e4n ja matka jatkui yksin.<\/p>\n
Toinen osuus oli tarkoitus juosta Vaalan ja Varissuon kautta Littoisten j\u00e4rvelle ja sielt\u00e4 P\u00e4\u00e4skyvuoren kautta takaisin.\u00a0 Tauon j\u00e4lkeen fiilis oli ihan hyv\u00e4 ja l\u00e4hdin reippaasti liikkeelle.\u00a0 Lausteen takana polut olivat v\u00e4hemm\u00e4n k\u00e4veltyj\u00e4, joten pohjat olivat aika pehme\u00e4t ja juokseminen alkoi aika pian tuntua hiukan raskaalta. Varissuon \"pikataipaleen\" alussa, eli n. 6km tauon j\u00e4lkeen jalat alkoivat painaa todenteolla. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa mittarissa oli matkaa n. 34km ja alkoi tuntua silt\u00e4, ett\u00e4 loppumatkasta saattaa tulla aika raskas. Sykedatastakin n\u00e4kyy, kuinka sykkeet l\u00e4hes romahtivat, eli t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa energiavarastot ilmeisesti tyhjeniv\u00e4t, enk\u00e4 en\u00e4\u00e4 loppumatkan aikana saanut tilannetta korjattua. Littoisten maastoissa meno alkoi sitten muuttua todella synk\u00e4ksi.\u00a0 Ainuttakaan yl\u00e4m\u00e4ke\u00e4 en jaksanut en\u00e4\u00e4 juosta yl\u00f6s ja muutenkin k\u00e4velyp\u00e4tki\u00e4 alkoi tulla enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin.\u00a0 Reilun 40km kohdalla olin jo antamassa periksi, sill\u00e4 vasen polvi ja pohje alkoivat kipeyty\u00e4 sen verran, ett\u00e4 juoksuaskelien ottaminen alkoi k\u00e4yd\u00e4 vaivalloiseksi.\u00a0 Ajattelin, ett\u00e4 olisin soittanut kyydin itselleni Littoisten uimarannalle, mutta katsottuani kelloa, totesin, ett\u00e4 pienempi tyt\u00e4r on just p\u00e4iv\u00e4unilla, joten eih\u00e4n sielt\u00e4 kukaan p\u00e4\u00e4sisi minua hakemaan.\u00a0 Ei muuta kuin s\u00e4rkyl\u00e4\u00e4kett\u00e4 naamariin ja tossua toisen eteen. Ei se vauhti juurikaan parantunut, mutta kipu hiukan helpotti.\u00a0 P\u00e4\u00e4tin pit\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4isest\u00e4 reittisuunnitelmastani kiinni ja oikeastaan vain ihan loppuosassa j\u00e4tin n. 2km maastop\u00e4tk\u00e4n juoksematta.\u00a0 Sain lopulta nilkutettua kotiin ja toiselle osuudelle tuli matkaa n. 24,5km ja keskinopeudeksi 8:34 min\/km.\u00a0 Hiukan meno siis hyytyi.<\/p>\n
Kokonaismatkaksi tuli tasan 53km, eli aika paljon j\u00e4in tavoitteesta. \u00a0Juoksuaika 6h 40min ja tauon kanssa aika tarkka 7h. \u00a0Pari kilometri\u00e4 olisi toiselle kierrokselle saanut helposti lis\u00e4tty\u00e4, mutta ei tuosta alkuper\u00e4isest\u00e4 suunnitelmastakaan 56 kilometri\u00e4 enemp\u00e4\u00e4 olisi tullut. Ei t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 matkaa nyt oikein kehtaa viel\u00e4 ultraksi kutsua, mutta olipahan kuitenkin itselleni pisin yksitt\u00e4inen juoksumatka.\u00a0 Aika kovaa touhua tuo lumessa juokseminen lopulta oli ja n\u00f6yryytt\u00e4 tuli taas opittua.\u00a0 Jos ensi vuonna esim. Mammuttimarssille tulee osallistuttua, niin ainakaan kovin \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4sti ei tarvitse etuk\u00e4teen henkseleit\u00e4 paukutella. On tuo ylipitk\u00e4n matkan juokseminen sellainen taitolaji, jota ei n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n sit\u00e4k\u00e4\u00e4n ilman harjoittelua opita.\u00a0 Noh, mutta tulipahan juostua ja opittua taas kaikenlaista.\u00a0 Ehk\u00e4 t\u00e4st\u00e4 itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n lenkist\u00e4 voisi koittaa tehd\u00e4 vuosittaisen tavan ja ensi vuodeksi venytt\u00e4\u00e4 reitti\u00e4 sen 5-10km.\u00a0 Ensi vuonna Jani ja Petterikin juoksevat koko matkan, niin ei tartte yksin puurtaa. Vai mit\u00e4?<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/b00t.org\/seikkailut\/wp-content\/uploads\/2012\/12\/2012-09-26-029-300x168.jpg\")
<\/a>