b00t – Seikkailut Sekalaisia seikkailuja ja muuta puuhastelua

Rullaluistimet seikkailu-urheiluun

Niin kuin arvoimme kirjan sisällön takakannesta, päättelemme lajien mielekkyyden niitä erikseen kokeilematta. Perustelemme valintojamme esimerkiksi siten, että koska olemme 90-luvulla nähneet ihmisiä hassuissa ja värikkäissä vaatteissa rullaluistimet jalassa, emme halua missään tapauksessa samaistua tähän ryhmään. Siksi emme rullaluistele. Tai siksi ainakaan minä en rullaluistele, korjaan rullaluistellut.

käännyin uskossani, koska Rokuan 24h-kisassa rullaluistelu on yksi lajeista. En minä aikaisemmin ollut pitänyt välttämättömänä osallistua seikkailukisoihin, jos mukana oli rullaluistelua. Nyt oli ikään kuin pakko, sillä en saanut sovitettua kalenteriini mitään muuta vaihtoehtoista pidempää ja lähellä kotiani olevaa kisaa. Ja onhan sitä nyt vuodessa vähintään kerran miteltävä pidemmässäkin seikkailukisassa. (Varsinaisen määritelmän mukaan 24h-kisa ei kuulemma lukeudu vielä seikkailuksi, päiviä pitää olla vähintään kaksi.)

Yllä siis perusteluni miksi ostin rullaluistimet. Koska olin ja olen edelleen täysin kokematon lajin suhteen, minulla ei ollut mitään tietoa siitä, millaiset luistimet tarvitsin. Runsas 200 tunnin internet-surffailukaan ei tuonut selvyyttä asiaan. Jostain kohtalon oikusta päädyin Rollerblade Tempest 100 -luistimiin. Hinta oli melkein siedettävä, 230 euroa. Yritin ostaa luistimet saksalaisesta verkkokaupasta (www.der-rollenshop.de), viime vuoden mallia tietenkin. Tilatessani jo pelkästään koon arvioiminen osoittautui hankalaksi, onneksi palvelu pelasi moitteetta ja sain tähän ongelmaan nopeasti vastauksen. Oikean kokoisia luistimia ei kuitenkaan enää löytynyt varastosta, joten minulle tarjottiin vaihtoehdoksi Tempest 110 -luistimia. Suostuin koska sain alennusta niihinkin.

Tilasin luistimet helmikuussa, kokeilemaan en niitä päässyt pariin kuukauteen. Vappuna laitoin upouudet Rollerbladeni jalkaan ensimmäistä kertaa. Vaikka olinkin katsonut ohjeeksi yhden rullaluistelumaratonvideon ja 20 muuta videota double push -tekniikasta, en uskaltanut lähteä luistimillani liikenteen joukkoon. Päädyin varta vasten luistelulle tarkoitetulle radalle, mutta koska päivä oli väärä, se oli täynnä ristiin rastiin poukkoilevia vappulaisia. Luistelin kuitenkin.

Itse luistelu ei tuntunut ihan mahdottomalta, tuskin se silti hyvältäkään näytti. Jotenkin onnistuin reilua 20 kilometrin tuntivauhtia eteenpäin pyrhältämään. En siis ihan hirveän lujaa. Luistimet tuntuivat mukavilta jaloissa ja jaksoin luistella reilun tunnin lenkin. Tai kuvittelin että olisin, ennen kuin 17 kilometrin kohdalla jouduin väistämään radalla paria vappulaista. Kaaduin. Vältyin sen suuremmilta vammoilta mutta vasemmasta luistimestani murtui muovinen solki. Varaosaa on ollut äärimmäisen hankala saada. En ole löytänyt solkea läheisistä urheiluliikkeistä, maahantuojakaan ei ole halunnut auttaa. Ei edes valmistaja. Vihdoin luistimien saksalainen myyjä on ilmoittanut saaneensa tilattua varaosia, mutta kotiin asti ne eivät vielä ole kantautuneet. Kaikkiaan aikaa on mennyt jo miltei kuukausi, ja kelejähän ei ole tuhlattavaksi. Rokuakin on enää vain runsaan kuukauden päässä.

Kaiken säätämisen jälkeenkin odotan pääseväni pian rullaluistelemaan. Kunpa vain en kaatuisi kovin montaa kertaa uudelleen. Ja olisipa laji hieman turvallisempi ja rauhallisempi.

Niin, jos olet matkaluistimia vailla, harkitsisin kahdesti (kertakäyttöisten) Rollerblade-luistimien ostamista. Varoitus on tietenkin turha jos osaat luistella tai et välitä pitkäksi venyvistä varaosatoimituksista. Saksalaista verkkokauppaa suosittelen edelleen lämpimästi. Ja hiukan niitä luistimiakin, sen verran mukavilta tuntuivat jaloissa.